Artikkeli

Mikä on huijausviesti ja kuinka sen kanssa tulisi toimia?

Huijausviestit ovat yleistyneet rähähdysmäisesti ja usein niitä on vaikea tunnistaa. Huijausviestin tarkoitus on saada vastaanottaja toimimaan nopeasti ja luovuttamaan tietoja, rahaa tai pääsy laitteelle. Lue miten huijausviestien kanssa tulisi toimia ja mihin niistä tulisi ilmoittaa.

Huijausviestit ovat yksi yleisimmistä digitaalisista huijausmuodoista Suomessa, ja niiden määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina [1]. Viestit voivat tulla tekstiviestinä, sähköpostina tai viestisovelluksissa, ja ne esiintyvät usein pankkien, viranomaisten, yhteistyökumppaneiden tai tunnettujen yritysten nimissä. Huijausviestit ovat usein vaikeasti tunnistettavia ja niissä kehoitetaan toimimaan nopeasti. Viestit sisältävät linkin haitalliselle sivustolle.

Huijausviestin tarkoitus on saada vastaanottaja toimimaan nopeasti ja luovuttamaan tietoja, rahaa tai mahdollistaa rikollisille pääsy huijausviestin saajan laitteelle.

Mikä on huijausviesti?

Huijausviesti on tarkoituksella harhaanjohtava viesti, jonka tavoitteena on:

  • kalastella pankkitunnuksia tai maksukorttitietoja

  • kerätä henkilötietoja

  • saada uhri siirtämään rahaa

  • ohjata haitalliselle verkkosivulle

  • saada viestin saaja avaamaan mahdollinen liitetiedosto, jolloin haittaohjelma asentuu viestin saajan laitteelle.

Viranomaisten mukaan huijausviestit perustuvat usein kiireen tai uhan tunteen luomiseen, jotta vastaanottaja ei ehtisi harkita toimintaansa rauhassa [1][3].

Tekstiviestihuijaukset ovat yleisin huijausviestien muoto

Tekstiviestihuijaukset ovat tällä hetkellä yleisin huijausviestien muoto Suomessa [1]. Ne ovat tehokkaita, koska tekstiviestit koetaan henkilökohtaisiksi ja usein luotettavammiksi kuin sähköposti. Tekstiviestihuijaukset ovat erityisen haitallisia, koska niitä saavat usein vanhemmat ihmiset jotka ovat vastuuntuntoisia, eivätkö ole kovin tietoisia huijausmahdollisuudesta, tai heillä on heikentynyt näkökyky.

Yleisimpiä tekstiviestihuijauksia ovat:

  • pankkia esittävä viesti, jossa väitetään tilin olevan lukittu

  • Postin tai kuljetusyrityksen nimissä lähetetty pakettiviesti

  • viranomaista tai poliisia esittävä viesti

  • kilpailu- tai palkintohuijaus

 

Teksiviestihuijauksissa on lähes aina linkki, joka ohjaa huijaussivulle.

Miten tunnistaa huijausviesti?

Huijausviestin tunnistaminen perustuu useisiin varoitusmerkkeihin. Yksittäinen merkki ei aina tarkoita huijausta, mutta useampi yhdessä on selvä hälytys. Tekoälyn aikakautena huijausviestit on yhä vaikeampi tunnistaa, joten hyvä neuvo on jättää kaikki linkin sisältävät viestit avaamatta, koska esim. pankin lähettämät viestit on aina luettavissa pankkipalveluiden omissa palveluissa.

Yleisimmät huijausviestin merkit

  • viesti vaatii viestin saajalta välitöntä toimintaa

  • viestissä on linkki, jota kehotetaan klikkaamaan

  • lähettäjä esiintyy pankkina, viranomaisena tai tunnettuna yrityksenä

  • viestissä pyydetään kirjautumaan, maksamaan tai vahvistamaan tietoja

  • kieli on kömpelöä tai poikkeaa virallisesta viestinnästä

Pankit ja viranomaiset eivät koskaan pyydä pankkitunnuksia tai maksukorttitietoja viestillä tai linkin kautta [2].

Miten toimia, jos saat huijausviestin?

Jos epäilet saaneesi huijausviestin, viranomaiset suosittelevat toimimaan rauhallisesti ja seuraamaan näitä ohjeita [1][3]:

  1. Älä klikkaa viestissä olevaa linkkiä

  2. Älä vastaa viestiin

  3. Älä anna henkilö- tai pankkitietoja

  4. Ota tarvittaessa kuvakaappaus viestistä

  5. Ilmoita viestistä oikeaan paikkaan ennen poistamista

Jos olet jo klikannut linkkiä tai antanut tietoja, ota välittömästi yhteys pankkiisi ja noudata pankin antamia ohjeita jatkotoimenpiteille [2].

kuvassa kaksi henkilöä jotka miettivät mitä tapahtuu kun avasin huijausviestin

Mitä jos olen avannut huijausviestin?

Pelkkä huijausviestin avaaminen ei yleensä vielä aiheuta vahinkoa. Suurin riski syntyy vasta silloin, jos viestissä olevaa linkkiä klikataan, liite avataan tai tietoja annetaan huijaussivulle.

Se, kuinka vaarallinen tilanne on, riippuu siis täysin siitä, mitä teit viestin avaamisen jälkeen. Alla käymme läpi eri tilanteet ja kerromme, miten sinun kannattaa toimia jokaisessa niistä.

Jos olet avannut huijausviestin mutta et ole klikannut linkkejä tai antanut tietoja, riskit ovat yleensä pienet. Tällöin riittää usein, että:

  • et klikkaa viestissä olevia linkkejä

  • poistat viestin tai merkitset sen roskapostiksi

  • seuraat tilannetta rauhassa

Jos klikkasit huijausviestin linkkiä

Linkin klikkaaminen ei automaattisesti tarkoita, että laite tai tiedot olisivat vaarassa. Riskin suuruus riippuu siitä, mitä tapahtui linkin avaamisen jälkeen.

Toimi heti näin, jos klikkasit linkkiä mutta et antanut huijausviestissä pyydettyjä tietoja

Jos avasit huijausviestissä olevan linkin, mutta et syöttänyt mitään tietoja:

  • sulje sivu välittömästi

  • älä lataa mitään tiedostoja

  • tarkista, ettei selain pyydä lupia tai asennuksia

  • pidä laite ja sovellukset ajan tasalla

Useimmissa tapauksissa pelkkä linkin avaaminen ei vielä aiheuta vahinkoa, mutta tilannetta kannattaa seurata.

Jos klikkasit linkkiä ja annoit tietoja

Jos olet syöttänyt huijaussivulle:

  • pankkitunnuksia

  • maksukorttitietoja

  • salasanoja

  • henkilötietoja

toimi välittömästi:

  1. Ota yhteys pankkiisi ja sulje tai rajoita tunnukset

  2. Vaihda salasanat kaikkiin palveluihin, joita tiedot koskevat

  3. Tarkista tilitapahtumat ja ilmoita epäilyttävistä veloituksista

  4. Tee tarvittaessa rikosilmoitus poliisille

  5. Seuraa mahdollisia jatkohuijauksia

Nopea toiminta voi estää tai merkittävästi rajoittaa vahinkoja.

Milloin on syytä olla erityisen huolissaan?

Tilanne vaatii tarkempaa huomiota, jos:

  • linkki johti lataukseen tai sovellus asennettiin

  • laite alkaa toimia poikkeavasti

  • pankkitilillä näkyy tuntemattomia tapahtumia

  • saat pian useita uusia huijausviestejä

Tällöin on suositeltavaa hakea asiantuntija-apua ja noudattaa viranomaisten ohjeita.

Miten ilmoitan huijausviestistä?

Huijausviestistä ilmoittaminen auttaa estämään uusia huijauksia ja tukee viranomaisten työtä [1][3].

Ilmoituksen voi tehdä:

  • omalle pankille, jos viesti esiintyy pankin nimissä

  • Kyberturvallisuuskeskukselle

  • poliisille, jos huijaus on aiheuttanut sinulle taloudellista vahinkoa, tai epäilet näin vielä käyvän. Rikosilmoituksen voi tehdä sähköisesti osoitteessa poliisi.fi/asiointi tai millä tahansa poliisiasemalla.

Vaikka et olisi itse menettänyt vielä rahaa , ilmoittaminen on suositeltavaa.

Miten poistan huijausviestin turvallisesti?

Huijausviestin voi poistaa turvallisesti sen jälkeen, kun:

  • olet varma, ettei viestiä tarvita enää ilmoittamiseen

  • et ole klikannut linkkejä tai avannut liitteitä

Pelkkä viestin avaaminen ei yleensä aiheuta vahinkoa, mutta linkkien ja liitteiden avaamista tulee välttää [1][4].

Miten estää huijausviestit jatkossa?

Huijausviestejä ei voi estää täysin, mutta riskiä voi pienentää:

  • jakamalla puhelinnumeron ja sähköpostin harkiten

  • käyttämällä laitteiden roskapostisuodattimia

  • pitämällä laitteet ja sovellukset ajan tasalla

  • suhtautumalla kriittisesti yllättäviin viesteihin

Tietoisuus ja harkinta ovat tehokkain suoja huijauksia vastaan [4][5].

On myös erittäin suositeltavaa käyttää monivaiheista tunnistautumista (MFA) tileilläsi. MFA luo ylimääräisen ”turvakerroksen” kirjautumiseen.

Huijausviestit - yhteenveto

Huijausviestit ovat merkittävä tietoturvariski, mutta niiden tunnistaminen ja oikea toimintamalli vähentävät vahinkoja merkittävästi. Kun tiedät, miten huijausviestin tunnistaa ja miten toimia, voit suojata sekä rahasi että henkilötietosi.

Usein kysytyt kysymykset (Q&A)

Onko huijausviestin avaaminen vaarallista?

Pelkkä huijausviestin avaaminen ei yleensä aiheuta vahinkoa. Suurin riski syntyy vasta silloin, jos viestissä olevaa linkkiä klikataan, liitetiedosto avataan tai huijaussivulle annetaan tietoja. Jos olet vain avannut viestin etkä tehnyt mitään muuta, voit yleensä poistaa viestin turvallisesti.

Jos saat huijausviestin, toimi rauhallisesti:

  • älä klikkaa viestissä olevia linkkejä

  • älä vastaa viestiin

  • älä anna henkilötietoja tai pankkitietoja

  • ota tarvittaessa kuvakaappaus viestistä

  • ilmoita viestistä viranomaiselle tai pankille

Tämän jälkeen viestin voi poistaa turvallisesti.

Linkin klikkaaminen ei automaattisesti tarkoita, että tietosi ovat vaarassa. Riski syntyy yleensä vasta silloin, jos annat tietoja huijaussivulle tai lataat tiedoston. Jos klikkasit linkkiä mutta et syöttänyt tietoja, sulje sivu heti ja varmista, että laitteesi ja sovelluksesi ovat ajan tasalla.

Jos olet antanut huijaussivulle esimerkiksi pankkitunnuksia, maksukorttitietoja tai salasanoja, toimi välittömästi:

  • ota yhteys pankkiisi ja pyydä tunnusten sulkemista

  • vaihda salasanat palveluihin, joita tiedot koskevat

  • tarkista tilitapahtumat mahdollisten väärinkäytösten varalta

  • tee tarvittaessa rikosilmoitus poliisille

Nopea reagointi voi estää tai rajoittaa taloudellisia vahinkoja.

Huijausviesteissä on usein tiettyjä varoitusmerkkejä:

  • viesti vaatii välitöntä toimintaa

  • viestissä on linkki, jota kehotetaan klikkaamaan

  • lähettäjä esiintyy pankkina tai viranomaisena

  • viestissä pyydetään kirjautumaan tai vahvistamaan tietoja

  • viestin kieli on poikkeavaa tai kömpelöä

Pankit ja viranomaiset eivät yleensä pyydä pankkitunnuksia tai maksukorttitietoja viestillä.

Huijausviestistä voi ilmoittaa useaan paikkaan:

  • omalle pankille, jos viesti esiintyy pankin nimissä

  • Kyberturvallisuuskeskukselle

  • poliisille, jos huijaus on aiheuttanut taloudellista vahinkoa

Ilmoittaminen auttaa viranomaisia tunnistamaan uusia huijauksia ja suojelemaan muita käyttäjiä.

Huijausviestejä ei valitettavasti voi estää täysin, mutta riskiä voi vähentää merkittävästi. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi roskapostisuodattimien käyttö, monivaiheinen tunnistautuminen (MFA), laitteiden päivittäminen sekä kriittinen suhtautuminen yllättäviin viesteihin.

Lähteet

  1. Traficom / Kyberturvallisuuskeskus – Huijausviestit ja tietojenkalastelu

  2. Finanssiala ry – Turvallinen pankkiasiointi ja huijaukset

  3. Poliisi – Nettihuijaukset ja rikosilmoitukset

  4. European Union Agency for Cybersecurity (ENISA) – Phishing threats and prevention

  5. National Cyber Security Centre (NCSC) – Scam and phishing guidance

Turvallisuus kuuluu kaikille – ja me haluamme tehdä siitä ymmärrettävää ja helposti lähestyttävää. Verkkosivumme tarjoaa luotettavaa ja ajankohtaista tietoa turvallisuudesta selkeällä ja kansantajuisella tavalla.

Asiantuntijatiimimme koostuu kokeneista ammattilaisista, joilla on laaja alainen asiantuntemus turvallisuuden eri osa-alueilta. Olipa kyse arjen turvallisuudesta, kyberturvasta tai kriisitilanteisiin varautumisesta, tuomme asiantuntemuksemme kaikkien saataville. 

Tavoitteenamme on lisätä yksilöiden ja yritysten tietoisuutta turvallisuusasioissa, tarjota käytännön vinkkejä ja auttaa ihmisiä tekemään parempia turvallisuuteen liittyviä valintoja – koska turvallisuus on yhteinen asia. 

Katso myös

Kaikki artikkelit

Kuinka valita kybervakuutus yritykselle? Asiantuntijan vertailu, hinta, kattavuus (2026)

Ketä NIS2 koskee, mitä se sisältää ja mitkä ovat NIS2-vaatimukset?

Monivaiheinen tunnistautuminen (MFA): Mitä se on ja miten se otetaan käyttöön?

Haavoittuvuuksien hallinta tietojärjestelmissä – Mitä se on ja miten se tehdään vuonna 2026?

Paras vartiointiliike yritykselle: Kattava opas valintaan, vertailuun ja kilpailutukseen

Tietoturva-auditointi yritykselle: hinta, vertailu ja vaiheet (opas 2026)

Varmista suojaus ja turvallisuus verkossa